Lennä perhonen

Pistä häkkiin viiden lukon taa

2006-09-30T20:52:00+03:00

Voisin potkii vielä lujempaa.
Väsyttää kuin pientä kylää maanantai iltana. Söin pizzaa, katson Huumaa ja menen pain nukkumaan. Ja sain viimeinkin lainattua PMMP Kuulkaas enot! Cd:n kirjastosta.
Hyvää illan jatkoa kaikille.

Mitä minä oikein teen, mitä minä teen oikein?

2006-09-28T20:53:00+03:00

Miksi minä kirjoitan, koska kukaan ei lue sanojani?
Miksi minä huudan, koska kukaan ei kuuntele?
Miksi minä itken, koska kukaan ei kuivaa kyyneliäni?
Taas aloitin kirjoitukset niin perkeleen syvällisillä sanoilla.
Mutta tältä minusta tuntuu tällä hetkellä. Olen vain joku. Joku outo ja ruma. Vain joku rikottava posliinikissa.
Huomenna alkaa viikonloppu. Huomenna ystäväni syntymäpäivät, kuten tänäänkin.
Huomenna saan taas makeaa ja taas mahani kasvaa, ja taas, minulle tulee niin huono omatunto. Ei - en sairasta bulimiaa. En ainakaan oksenna ruokia ulos. Äitini totesi, että anoreksiaan kuoleminen on turha kuoleminen. Ja mitä hän sillä tarkoittaa? Onko se ihminen, joka kuolee sairautuunsa paha, koska kuolee. En aina ymmärrä äitiä.
Tiedättekö mikä on ihanin sarja ikinä? Criss Angel. Tämä ei nyt ole sellaista huumaa, kuin joku Salatut elämät. Criss (Christian) on niin herkkä ja oikeasti vilpitön. Ehkä hieman rankempi ulkokuori kertoo muuta, mutta oikeasti Criss välittää perheestään. Ah, olen niin tykästynyt tuohon mieheen! Uhkaa kuolemaa tempuillaan. Katso Subtv torstaisin klo. 20.00 ja ihastu.
Ehkäpä minusta tulee mainostoimiston pomo, koska osaan mainostaa aika hyvin, vai mitä? Eläkää ihmiset ja viskatkaa murheet hetkeksi syrjemmälle, ne löytävät kyllä takaisin luoksesi.
Kauniita unia.

Nokkoset

2006-09-25T18:54:00+03:00

Tiedättehän sen tunteen, kun aamulla herää ja huokaisee; kunpa koulua ei olisi keksittykään.
Kun opettajat valittavat, kuinka ei saa juosta käytävillä ja se saa sinut suuttumaan? Mitä jos kävisit, ystävä rakas, vierailulla Lumijoen koulussa ja harkitsisit sitten uudestaan, kuinka kamala paikka TEIDÄN koulunne on?
Nokkoset polttelevat sormia inhottavasti, kun niihin on koskenut. Ne oikein kutisevat ja kirvelevät. Pienenähän sitä oikein pelkää ja karttaa kuin ruttoa, ettei vain vahingossakaan koskisi nokkosiin. Vähän vanhempana ei tunnu missään koskettaa nokkosta. Paitsi jälkikäteen.
Ja noita nokkosia me saamme joka päivä sietää; joka ainoa päivä seitsemäs, kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaiset laitetaan istumaan kiltisti omaan pöytäänsä, eikä esimerkiksi heitä voi sekoittaa. Yläkerran kaiteeseen ei saa nojata, ettei vain tulisi jälki-istuntoa. Me kahdeksasluokkalaiset jouduimme iltakouluun, koska olemme niin huonoja ja kurittomia. Jos myöhästyisit tunnilta muutaman sekunnin, mitä tapahtuisi? - Pyytäisit anteeksi ja virhe olisi unohdettu. Mitähän sinä sanoisit, jos opettaja kaivelisi kalenteria esille ja merkkaisi tiukoin kirjaimin: "Hän myöhästyi tunnilta, merkintä!" Ja kolmesta merkinnästä saa jälki-istuntoa.
Minä en ole ollut vielä koskaan jälki-istunnossa.

Kello 11:34 sunnuntai aamuna

2006-09-24T11:34:00+03:00

Minä aloitin kirjoittamisen jälleen. Koira pieni joutuu eläinlääkäriin, minä joudun huomenna kouluun.
Mielummin hakisin keittiönlaatikosta leipäveitsen ja viiltäisin kurkun auki.
Mieleeni ei juolahda tällähetkellä ainuttakaan viisasta ajatusta, olen kai liian väsynyt.
Näin hullua unta. En tahdo edes kertoa.
Minä menen taas.

Me emme kuole koskaan

2006-09-23T18:29:00+03:00

Maailmassa on monia erilaisia makuja. Ehdottomasti paras niistä on suklaa.
Suklaa lisää finnejä ja mahaa, reikiä ja ientulehduksia.
Kielletty hedelmä maistuu paremmalle.

Unet ovat ihania. Samoin se, kun jokin epämiellyttävä on tehty alta pois.
Silloin kuin sattuu, kun tuntee kipua, tietää elävänsä, kuten herra Criss sen totesi ohjelmassaan.
Lupaan maailmalle, että teen vielä jotain teille. Oli se sitten paskaläjä, kirja, taulu tai ydinpommi.
Te tapaatte minut vielä. Kiusaan teitä kunnes kuolen.

Näin eilen jotain hyvin outoa. Näin valon. Menin pimeään huoneeseeni ja ennenkuin kerkesin painaa valokatkaisijaa, näin sänkyni päällä kaksi valopilkkua, kuin silmät.
Huoneessani kummittelee oikeasti, ja minä nukun siellä pimeässä ainoastaan koirani kanssa.

Uskotteko te enkeleihin ja henkiin? Minä en usko Jumaaan, sanon nyt sen suoraan, mutta en palvo Saatanaakaan. Uskon siihen, että tälläkin hetkellä joku seisoo vieressäsi ja rukoilee äänettömästi, että saisi rauhan.
Saisi rauhan nukahtaa.
Kunpa saisi nukkua pois.

Niinpä niin.

2006-08-07T16:11:00+03:00

Tuuli on kova ja uimaan olisi mentävä. Kun Essille [alias pikkusiskoni] menin ehdottamaan, että jos jätettäisiin vähän illemmalle se uintireissu, sain kiitokseksi päänsäryn.
Mutta mitäs muuta minä teille kertoisin? Tein sivuilleni uuden leiskan jälleen kerran, ja voin jo mainita, että se uusi leiska liittyy kissoihin. Miau. Juu, on ollut ennenkin kissaleiska, mutta älä lähde lukemasta tätä tekstiä miettien "mikä lie kissahoitola tulossa noistakin sivuista." Leiska ei todellakaan ole mitenkään tavallinen, enkä tiedä onko se hyvä vai huono asia. Olen tylsistynyt.
Yksi kaksi kolme neljä...Viisarit tikittävät siihen malliin, että en jaksa/viitsi/kerkeä/voi enää kirjoittaa. Illalla nähdään (jos nähdään).

Jatkettu klo 21:38 alkaen.
Kävin loppujen lopuksi siskoni kanssa uimassa ja ei pahaa jos ei jotain hyvääkin, vain miten se sananlasku meneekään. Essi lähti uimaan sujuvasti, vaikka aiemmin oli osannut uida jotenkuten. Tänään hän ui kuitenkin pitkiäkin matkoja. Onkohan se hyvä vai huono asia?
Jalat on kipeät; Olimme n. 2h uimassa + pyöräilemässä, jonka jälkeen tein n. 45 min jumppaliikkeitä.Tuntuu kuin säärilihakset tunkisivat ihon läpi kävellessä, eikä se ole mukavaa. En kai venytellyt kunnolla, vaikka aina varoitetaan siitä, jos ei venyttele.
Makea lakko ei tunnu missään. Vielä.
Kahden viikon kuluttua voi tämänkin blogin teksti pelkkää ulvomista suklaan perään. En sorru en sorru en sorru en sorru en.

On se elämä ihmeellistä.

2006-08-06T23:00:00+03:00

Huomaattekos ihmiset, ampiaiset, käärmeet ja kimalaiset ovat lähes yhtä viisaita kuin me ihmisetkin?Lenkkipolulla kun oli jäljellä viimeiset 400m kotiovelle, seurasi minua, joka vihaan hyönteisiä ylikaiken, ampiainen.
- Niin, ja väitetään, että ampiaiset eivät ihmisestä turhaan kiinnostu? Minustapa kiinnostuivat.
Pikakävelyä huultapurren ja itseään rauhoitellen jatkoin matkaani ja pörriäinen vain pörisi korvani juuressa. Ehkä ne ovat niinkuin koirat; aistivat pelon. Kohta tehdään varmaan ampiaisillekin oma koppi tai amppariruokaa tai puruluita. Mihin tämä maailma on menossa...
Ehkäpä kaikilla (mukaan lukien eläimetkin) on meneillään jokin hysteeriä "kesä loppuu, miten valmistua talveen!" Miksi sitä kiertelemän, talvi se tulla tepastelee heti syksyn jälkeen, ja sen jälkeen kevät, kesä, syksy ja taas ollaan talvessa. Jos sitä alkaa ajatella liikaa, tulee hulluksi. Tai mietitäänpä esimerkiksi kuinka pieni maailma oikestaan on. No niin, nyt loppui turha jaarittelu, minun on aika kertoa jotain.

Olen alkanut elää terveellisesti. Naurakaa vain, mutta ihan tosi! Hehh. Kävin tänään varmaan 4 km lenkin (tällekin saa nauraa), puolisen tuntia uimassa ja tein varmaan kokonaiset 10 min jumppaliikkeitä, kunnes ne päätyivät niin vaikeiksi, että päätin lopettaa. Mutta ihmisenhän tulisi liikkua 1 h päivässä, mielestäni sen kriteerin täytin. Niin, ja muistuttakaa minua, että aloitin 5.8.2006 makea lakon [alias] ei karkkia, sipsiä, limsaa tai pullaa. Eikä etenkään suklaata, vaikka se lasketaan karkiksi. Nyyh, ei puhuta siitä suloisesta suklaanruskeasta aineesta.

Voi voi, kello lähestyy keskiyötä // 23.12, ja tässä minä vain höpötän turhanpäiväisiä. Kirjoitellaan, tavataan. Hei hei ja hyvää yötä.
-perhonen